Kotiinpaluu

Olen viime viikolla sanonut itseni irti täällä Tukholmassa. Muuttoon on tänään 41 päivää. Takana on 257 päivää Tukholmassa. 257 päivää, lyhyt aika vai kuitenkin niin niin pitkä? 
Vaikka olen palaamassa kotiin koen kuitenkin päällimmäisenä että tänne tuleminen ei koskaan ollut virhe vaan oikeastaan parasta mitä ikinä olen itselleni tehnyt. Täällä oleminen ei ole ollut ruusuilla tanssimista ja työ ei varmasti ole hohdokkaampaa kuin kotona. Työ täällä on vaan juuri sitä mitä itse koskaan olen haaveillut hoitotyön olevan, minulle. 

Kaikki nämä 257 päivää olen oikeastaan ollut kahtiajakautunut, minulla on ollut elämäni Suomessa ja työ täällä. Tämäkään yhtälö ei ole ollut mikään maailman helpoin, ja tällaisessa elämäntyylissä on omat huonot ja hyvät puolensa. Olen kuitenkin jo viime vuonna oivaltanut että jaksan tätä jonkun aikaa mutta en ikuisesti. Yhtälö on mahdoton, haluaisin työskennellä täällä mutta asua Suomessa joten koska kaikkea ei vaan voi saada niin olen tehnyt päätöksen muuttaa takaisin, kuten olin suunnitellut alunperinkin. Alkuperäiseen suunnitelmaan ei vaan kuulunut että rakastun työhöni täällä Tukholmassa näin paljon. Joten päätös kotiin muuttamisesta ei ole ollut ehkä niin helppo kun mitä voisi luulla. 

Kotiin tullessani palaan vanhalle osastolleni, hieman pelonsekaisin tuntein samalla kun olen onnellinen että saan taas työskennellä vanhojen kollegojeni kanssa. Kotiin palaaminen tuntuu hyvältä, tuntuu turvalliselta. Odotan kovasti että voin vaan herätä omasta sängystäni, käydä koiran kanssa kävelemässä tuttuja lenkkejä, pestä pyykkiä ilman että tarvitsee varata pyykkitupaa viikkoa etukäteen, käydä tutulla salilla, nauttia O:n grilliherkuista, käydä ruokakaupassa jossa löydän kaiken, juoda hieman liikaa viiniä ystävieni kanssa... 💖

Kuitenkin minulle tulee ikävä tätä elämää täällä Tukholmassa vaikka päällimmäisinä tunteina on ollut yksinäisyys ja ikävä. Onhan tämä ihana kaupunki vaikka niin iso että täällä helposti on yksinäinen. Tulen kaipaamaan meidän "työperhettä", näitä uskomattomia ihmisiä jotka niin avosydämisesti ottivat minut kollegakseen ja ohjasivat ja auttoivat minua kehittymään, samalla piikittäen miten en osaa puhua oikein. 😄 

257 päivää ja kokemusta sekä miljoonia tunteita. Nyt tuntuu hyvältä palata kotiin. 
Onhan tässä edessä koko ihana suomen kesä, häät ja unelmien häämatka mitä odottaa. 


♡ Tanja 


x

Kommentit

Suositut tekstit